tiistai 7. marraskuuta 2017

Mokkapalat, jotka vei kielen mennessään


Sain yhtäkkisen idean tehdä mokkapaloja pitkästä aikaa ja toista kertaa koko mun elämän aikana, niimpä sitten väänsin niitä. Aiemmin kun tein ekaa kertaa mokkapaloja niistä tuli ihan liian makeita ja pohjasta tuli n. sentin ohut käntty, joten oli pakko metsästää uutta reseptiä, koska tällä kertaa ei huvittanut äklö-pöklö-makeet känttypalat. 

Bongasin Soppa 365-sivustolta reseptin, joka kantoi nimeä "mokkapalojen alkuperäinen resepti" ja se vaikutti helpolta ja varteen otettavalta, erityisesti huomiota kiinnitti se että kuorrutteeseen laitettaisiin vaan 3 desiä tomusokeria, kun edellisessä kokeilemassani reseptissä sitä laitettiin koko paketti..

Ja resepti meni näin (sen löytää myös tästä):

Taikina:

150 g voita tai margariinia
 2 kananmunaa
 3 dl sokeria
 1,5 dl maitoa
 4,5 dl vehnäjauhoja
 2 tl leivinjauhetta
 2 tl vanilliinisokeria
 1 rkl kaakaojauhetta

Taikina paistumaan 225 asteeseen (kaasu-uunissa 5) voidellun leivinpaperin päälle (reseptissä oli voideltuun vuokaan mutta ite en omista tähän tarkotukseen sopivaa niin tein näin).

Paistamisen valmistuessa, annetaan jäähtyä ja ku se on tarpeeksi jäähtynyt niin sitten on kuorrutteen aika..

Kuorrute:

3 dl tomusokeria
 4 rkl sulatettua voita tai margariinia
 2 tl vanilliinisokeria
 4 rkl vahvaa kahvia
 2 rkl kaakaojauhetta (laitoin Oboyta)

+Koristeluun nompparelleja tms.


Ja tadaa valmista 😊👌


Kuvat ei nyt ihan imartele kun on iltahämärssä otettuja muttamutta..

Huomasin tuon valmistuksen aikana että edeltävään mokkapala-leivonta-kokemukseen verrattuna tässä oli paljonpaljonpaljon paksumpi taikina ja kuorrute, molemmat sai levittää paikoilleen, mikä siis ei ollut yhtään huono vaan enempi hassu kokemus 😅  Ku aiemmassa ohjeessa taikina oli niin valuvaa että levitty ittekseen ja kuorruteen kanssa ei ollut levitys mahdollisuudesta edes varaa. Tää resepti jää kyllä muistiin ja tulee käytettäväksi jatkossakin.

Ja jos resepti yllätti teko helppoudellaan niin teki kyllä makukin, varsinkin tuon kuorrutteen kanssa, maistui tosi hyville, vaikka itse sanonkin ja tällä kertaa yksikään pala ei mennyt roskiin vaan kaikki meni naamariin. Jee 😊 Nyt voi useemminkin tehdä näitä kun tietää että on hyvä resepti..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti